Onko mahdollista saada Infraohjelman verkkosivuille tieto työmaan aikatauluista ja tiedotteet?

Tietoa Lassilan kunnallisteknisistä töistä löytyy Länsiratikoiden Valmistelevat työt -sivulta.

Onko mahdollista saada työmaan viereen reitti?

Tämä ei valitettavasti ole turvallisuussyistä mahdollista. Kaivannon tuentaratkaisut vievät tilaa puistoalueelta, eikä turvallista reittiä työmaa-alueen läpi ole mahdollista järjestää, ainakaan töiden alkuvaiheessa. Työmaa tarkastelee mahdollisuutta avata reitti alueen läpi myöhemmin. Ajantasaisin opaskartta suljetuista ja käytössä olevista reiteistä löytyy täältä.

Onko rivitalon edustalle mahdollista järjestää puolen metrin levyinen kulkureitti?

Tämänhetkisen tiedon mukaan tämä ei valitettavasti ole mahdollista. Työalueen raja kulkee hyvin lähellä tontin rajaa. Työmaa pyrkii mahdollisuuksien mukaan järjestämään kulkureitin rivitalon edustalle, jos se on työteknisesti myöhemmin toteutettavissa.

Miksi kaapelireitti rakennetaan juuri tähän kohtaan eikä nykyisen ilmajohdon kohdalle?

Kaapelireitin sijainti johtuu teknisistä reunaehdoista sekä Vihdintien varren tulevasta maankäytöstä.

Voiko istutettavien uusien puiden lajivalintaan vaikuttaa?

Tämä saattaa olla mahdollista. Asiaa selvitetään parhaillaan.

Hyväksyessään hankesuunnitelman lautakunta edellytti, että ratikan matka-aika pitää saada nopeammaksi. Miten raitiotien matka keskustaan saataisiin nopeammaksi? Myös kustannuksia on laskettava toiminnallisuuden ja laadun kärsimättä.

Lautakunnan edellytykset ovat hyvin tiedossa, nämä on huomioitu ja niitä kehitetään edelleen. Emme toimi valmiilla ja kiinteillä lähtökohdilla. Nopeuden kehittämistä voidaan jatkaa, ja kustannuksia pyritään painamaan koko ajan alas päin. Allianssin keskeinen elementti on tavoitekustannus. Budjettia ei voi ylittää ilman erillistä päätöstä. Tämä kannustaa löytämään parempia toteutusratkaisuja. Lisäksi tehdään tiivistä yhteistyötä saman pöydän ääressä tilaajan, suunnittelijan ja rakentajan kesken, jotta saadaan parhaat ratkaisut toteutukseen. Aiemmat kokemukset ovat hyviä: kokonaisvaikutukset voivat olla merkittäviä.

Tulevatko raitiotien nopeus ja kustannukset seurantaan?

Raitotiellä on keskinopeustavoite 20 km/h. Tavoitteen toteutumista ja kustannuksia seurataan. Lisäksi ratkaisujen vaikutukset simuloidaan. Taloudenhallinta on ammattitaitoista: seurataan koko ajan euromääräisesti, ja ohjaus on läsnä joka päivä.

Yleiskaava 2016 (YK): linjaus ei ole yleiskaavan mukainen. YK:ssa menee Konalaan.

Yleiskaavassa (YK) on pikaraitiotiemerkintä. YK toteutuu aina vaiheittain, siinä esitetyt ratkaisut eivät synny kerralla tai velvoita toteuttamaan täyttä laajuutta. YK ohjaa asemakaavoitusta ja sisältää ohjeellisia yhteysmerkintöjä.

Mikä raitiovaunun erottaa pikaratikasta?

Pikaraitiotie viittaa runkoyhteyteen, joka muodostaa säteittäisen yhteyden. Raitiotie on joustava tekniikka, jonka yhteensopivuus vanhaan verkostoon on hyvä. Nopeus edellä ei mennä, vaan katuympäristö määrittää tarpeen. Rakennamme raideliikenteen verkoston osaa, jolla on suuri kapasiteetti ja hyvä palvelutaso.

Kuinka moni tilaisuuden puhujista asuu lähellä suunniteltua Länsiratikkaa?

Yksi. Monet meistä ovat helsinkiläisiä: teemme ratikkaa myös itsellemme.

Kuinka paljon luontoa Töölössä tuhotaan verrattuna Haagaan?

Töölössä on erilaista. Haagaan on tavoitteena toteuttaa runsasta katuvihreää. Olemassa olevaa luontoa muokataan vain rakentamisen kannalta välttämättömin osin. Toteutettavaan infrastruktuuriin pyritään lisäämään luontoarvoa.

Bussiliikenneyhteydet Pohjois-Haagassa ovat hyvät. Onko vaikutusta?

On hahmoteltu HSL:n kanssa. Ei ole esitetty muutoksia runkolinjoihin. HSL suunnittelee parhaillaan linjastoa. Rakennamme joukkoliikenteen verkostoa, joka mahdollistaa erilaiset matkat eri tarpeisiin ja tarjoaa monipuoliset yhteydet.

Voiko siis sanoa, että raitiotie ei varsinaisesti vie viheralueita pois?

Pitää paikkaansa. Länsiratikat ei rakenna viheralueille, mutta mahdollistaa tulevan maankäytön, kuten Läntisen bulevardinkaupungin toteuttamisen (linkki: Läntinen bulevardikaupunki | Helsingin kaupunki).

Ei ole selvää, missä on alkupiste ja loppupiste.

Kolmikulmassa on alkupiste, päätepysäkki sijaitsee Kantalettarentiellä, kauppakeskus Kaaren edustalla.

Nykyiset bussimatkustajat ovat kaukana Kaaren etuovista.

Nykyinen palvelutaso on heikko: pysäkkien tulee olla lähempänä. Tämä huomioidaan suunnittelussa ja pyritään löytämään mahdollisimman hyvä lopputulos kaikki näkökulmat huomioon ottaen.

Haagan liikenneympyrän ratkaisu ihmetyttää: viisi katua ja kaksi raitiolinjaa. Miten tämä on mahdollista?

Ratkaisu mahtuu hyvin alueelle, kun alueen liikenteelle osoitettua tilaa järjestellään uudelleen. Linkki asemakaavaan: https://ahjojulkaisu.hel.fi/17FE86E4-4B3C-C3CF-9410-881EC7400000.pdf

Mikä on bussilinja 40 kohtalo?

Asiasta ei ole tehty päätöstä. Tarkentuu HSL:n linjastosuunnittelussa.

Hyöty-kustannussuhde, onko millainen? Seurataanko sen kehittymistä ja miten siihen päästään?

Nykyinen perustuu matka-aikaan. Arviota päivitetään, kun saadaan uutta tietoa.

Tuleeko raitiovaunusta vaihtoyhteys Valimon asemalle?

Kyllä. Hissi- ja porrasyhteys asemalaiturille tulossa.

Kuinka monta valitusta on tehty yhteensä?

Länsi-Helsingin raitioteiden hankesuunnitelman oikaisuvaatimuksen käsittely on kesken. Sen ympärillä on käynnissä asemakaavoitukseen ja muutoksenhakuun liittyviä prosesseja.

Pitäisikö hanke keskeyttää ennen kuin hallinto-oikeus tekee päätöksen hankesuunnitelman hyväksymispäätöksestä tehdystä valituksesta?

Ei pitäisi. Toimielinten päätökset ovat täytäntöönpanokelpoisia muutoksenhaun aikana, ellei muutoksenhakuviranomainen erikseen kiellä niiden toimeenpanoa. Valitus ei käy täytäntöönpanon myötä hyödyttömäksi, sillä valituksen kohteena oleva päätös ei yksin mahdollista peruuttamattomia toimenpiteitä.

Haagan ympyrään tulossa kolme korttelia. Tuntuu uskomattomalta, miten mahtuvat. Onko taikatemppu vai väärinymmärrys?

Ei ole taikatemppu: muuttuu korttelirakenteeksi ja aiempaa suuremmaksi. Linkki asemakaavaan: https://ahjojulkaisu.hel.fi/17FE86E4-4B3C-C3CF-9410-881EC7400000.pdf

Kuinka paljon isommaksi se (Haagan liikenneympyrä) voi edes muuttua?

Asemakaavassa näkyy. Linkki: https://ahjojulkaisu.hel.fi/17FE86E4-4B3C-C3CF-9410-881EC7400000.pdf

Havainnekuva Haagan ympyrästä näyttää mahdottomalta.

Rakennusten sijoittuminen ympyrän alueelle näkyy asemakaavassa näkyy. Linkki: https://ahjojulkaisu.hel.fi/17FE86E4-4B3C-C3CF-9410-881EC7400000.pdf. Havainnekuva: CCBA8844-64B3-C8EE-8984-880568400001.pdf

Tuleeko terveys- ja hyvinvointikeskus ympyrään vai huoltoaseman tontille?

Rakennetaan itäpuolelle, ei ole ympyrässä tai huoltoasemalla. Asemakaavoitusprosesissa tehdään päätökset. Linkki: https://ahjojulkaisu.hel.fi/17FE86E4-4B3C-C3CF-9410-881EC7400000.pdf

Toteutuksessa tulee painaa jarrua ennen kuin saadaan lainvoimainen päätös.

Lainvoimaisten kaavojen ja suunnitelmien toimeenpanoa jatketaan.

Riittävätkö hankkeen muskelit Kaaren ympäristön parantamiseen?

Kantalettarentien muutosten laajuus selviää suunnittelun edetessä.

Ei kai seuraavat tilaisuudet ole niin pitkällä, ettei niihin voi enää vaikuttaa?

Ei. Suunnittelu on alkutekijöissään. Oikealla hetkellä pääsee vaikuttamaan.

Miten tulee vaikuttamaan Raide-Jokeriin?

Molempien linjojen pysäkit ja vaihtopaikka tulossa. Tarkemmat vaikutukset selviävät rakentamisen aikana. Jos raideliikenne katkaistaan, se tehdään viimesijaisena vaihtoehtona.

Siirtyykö 15:n pysäkki?

Kyllä. Se on lähtökohta.

Toivotaan terveisiä ympyrän suunnittelijoille.

Välitetään ja jatketaan keskustelua.

Miten raitiotie saadaan mahtumaan Kaupintielle?

Alustava mitoitus on. Palaamme yksityiskohtiin.

Kehä I:n silta huonossa kunnossa. Rakennetaanko uusi?

Kyllä.

Miksi esitysmateriaalin kuvissa ratikan viiva päättyy Paciuksenkatuun?

Kartalla on esitetty uudet ja peruskorjattavat rataosuudet. Kyseisessä kohdassa pikaraitiotie liittyy kantakaupungin raitioverkkoon.

Topeliuksenkatu ja Fredrikinkatu ovat kapeita. Onko tarkoitus siirtää autot pois?

Kun bussiliikenne alueelta poistuu, tulee tilaa raitiotielle. Edellytykset säilyvät kaikille kulkumuodoille, myös autoille. Kadunvarsipysäköinti kaduilla poistuu. Sitä korvataan lisäämällä vinopysäköintiä muille lähikaduille.

Kuka määrittää allianssissa, miten raha jakautuu konsulttien ja rakentajien kesken?

Allianssissa on yhteinen jaettu vastuu hyvästä lopputuloksesta. Tilaaja määrittää viime kädessä, ovatko ratkaisut toteutukseen eteneviä.

Kuuluuko Humallahden siltaosuus Länsiratikat-projektiin?

Ei. Asia on palautettu jatkosuunnitteluun. Jos se päätetään toteuttaa, tehdään päätös urakoinnista ja suunnittelusta erikseen. Ei kuulu tällä hetkellä Infraohjelman tai Länsiratikat-projektin laajuuteen.

Mikä on sähköbussin etu verrattuna raitioliikenteeseen?

Kalusto on edullisempaa, eivät aina edellytä laajaa infrarakentamista. Raitiotien palvelutaso on kuitenkin korkeampi, ja Helsingissä voidaan liittyä olemassa olevan raitioverkkoon.

Sähkölinja-auton kapasiteetti voi olla jopa 300 matkustajaa. Miksi Helsinki ei hanki tällaisia vaan tukeutuu raiteisiin?

Raitiotien palvelutasoa vastaava bussijärjestelmä edellyttäisi laajaa infrarakentamista. On tarkoituksenmukaista laajentaa olemassa olevaa raitioverkkoa. Lisäksi Helsingissä on monia runkolinjoja, kuten 20 ja 30, joita liikennöidään sähkönivelbussikalustolla. Kokemukset ovat vaihtelevia.

Kuka valitsee asukasraadin jäsenet ja kuinka monta valitaan?

Infraohjelma Helsinki ja Länsiratikat-projekti. Raatiin valitaan intressineutraali, noin 20 henkilön ryhmä.

Onko asukkailla todellista mahdollisuutta vaikuttaa? Asukaspysäköinti viedään pois, edelleen samat suunnitelmat. Onko rehellistä sanoa, että jokin muuttuu?

Isoja periaatteellisia asioita on ratkaistu aiemmissa suunnitelmissa ja päätöksissä, mutta moniin yksityiskohtaisempiin ratkaisuihin ja toteutuksen tapoihin on mahdollista vaikuttaa. Aiempia suunnitelmia on laadittu eri vaiheissa. Ne eivät ole kaikilta osin ajan tasalla. Länsiratikat laatii omat toteutussuunnitelmat, joiden perusteella vuorovaikutusta jatketaan. Kadunvarsipysäköinnin ratkaisuja, esim. Huopalahdentiellä, on jo päivitetty saadun palautteen perusteella.

Milloin toteutettavat suunnitelmat julkaistaan?

Ensimmäiset katusuunnitelmaluonnokset laaditaan ja julkaistaan syksyllä 2025.

Materiaalien käyttö ja luonnon kuormitus. Millaisista määristä puhutaan?

Suunnittelun edetessä määrät tarkentuvat. Näistä tullaan viestimään avoimesti.

Miten voi olla, että enemmän resursseja kuluttava raitiotie ja -vaunu menee sähköbussin edelle?

Kyseessä ei ole pelkästään raitiotiehanke vaan myös maankäytön tavoitteita toteuttava hanke. Vertailua ei voi tehdä kapeasti pelkästään ajoneuvojen materiaalien ja energiankulutuksen tasolla.

Robottibussit, toimivatko ne?

Ei ole tietoa robottibusseista. Käsitys on, että tätä ei ole edistetty paikallisten kokeilujen jälkeen.

Mikä on Talinrannan bussiliikenteen tulevaisuus?

HSL käynnistää linjastosuunnittelun syksyllä 2025. Kaikilla alueilla tulee olemaan tarvittavat yhteydet raideliikenteeseen ja lähipalveluihin.

Bussilinja 20 Munkkivuoressa. Varmasti loppuu. Entä 25?

Lähtökohtaisesti runkolinjan 20 liikennöinti päättyy. Muu joukkoliikenne sovitetaan tähän. HSL aloittaa linjastosuunnittelun syksyllä 2025.

Länsiratikat tiivistää kaupunkirakennetta. Onko suunnitelmapöydällä löydetty tiivistämisalueita?

Kyllä. Se muodostaa maankäytön selkärangan muun muassa Vihdintien varressa, Riistavuoressa ja Valion tehdasalueella. Jos kaupunkisuunnittelu kiinnostaa, voit tilata ilmoitukset uusista suunnitelmista Helsingin kaupungin Suunnitelmavahti-palvelusta.

Houkutteleeko projekti uutta asuntotuotantoa?

Kyllä. Kaupunkiraidehankkeet ohjaavat investointeja ja lisäävät alueiden houkuttelevuutta myös rakentajien näkökulmasta. Alueiden asemakaavoitus etenee yhdessä liikennehankkeiden kanssa.

Linjan 4 reitillä on ahtautta. Suunniteltava siten, että toimii hyvin.

Tämä huomioidaan suunnittelussa.

Munkkiniemeläiset joutuvat vaihtamaan uuteen linjaan, jos haluavat Mannerheimintielle. Miksi?

Pikaraitiolinja muodostaa alueen uuden runkolinjan ja tarjoaa myös uusia yhteyksiä. Linja 14 on saavutettavissa monista Munkkiniemen osista. Toisaalta yhteys keskustaan säilyy myös linjalla 4, joka palvelee vanhaa Munkkiniemeä.

Meneekö linja 5 Topeliuksenkadulla?

Kyllä. Linja 5 palvelee tärkeää läntisen kantakaupungin joukkoliikennereittiä eteläisten kaupunginosien, Kampin, Töölön ja Meilahden välillä.

Missä vaiheessa toteutetaan liikennejärjestelyt Munkkiniemen puistotiellä?

Rakentamisen aikataulusta viestitään, kun tarkempaa tietoa on saatavilla. Keskustelu liikennejärjestelyistä edistyy, kun puistotien suunnittelu käynnistyy.

Mistä kohtaa Huopalahdentietä ratikka menee?

Huopalahdentielle toteutetaan raitiotie viherratana keskelle katua, sen ympärillä on kaksikaistaiset ajoradat, ja kadun reunoilla säilyvät nykyisenkaltaiset talouskaistat.

Muuttuvatko Huopalahdentien talouskaistat pyöräteiksi?

Huopalahdentielle toteutetaan raitiotie viherratana keskelle katua, sen ympärillä on kaksikaistaiset ajoradat, ja kadun reunoille jää nykyisenkaltaiset talouskaistat. Kadunvarsipysäköintiä säilyy molemmilla reunoilla, ja pyöräliikenteelle on esitetty pyöräkaturatkaisua erillisten pyöräteiden sijaan.

Pääseekö autolla ajamaan ulos Huopalahdentien varren kiinteistöiltä rakentamistöiden aikana?

Kyllä. Kulku kiinteistöille ja tonteille säilyy myös rakentamisvaiheen aikana. Työnaikaisia liikennejärjestelyjä toteutetaan alueelle, ja reitit saattavat hieman muuttua. Ulos ja sisään pääsee aina. Lisäksi pelastustiet pidetään auki, ja niistä sovitaan erikseen Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen kanssa.

Mistä suunnasta rakentaminen aloitetaan?

Munkkiniemen ja Munkkivuoren alueella alustavia aloituskohteita keväällä 2026 on kaksi: – Munkkiniemen puistotien peruskorjaus– Turunväylän liittymäalue

Kuinka laajalle Turunväylän liittymäalueen työt ulottuvat?

Nykyinen liittymäalue muutetaan T-risteykseksi. Turunväylällä työalueena on Professorintien ja Huopalahdentien välinen osuus (ks. Väyläviraston suunnitelmakartta: T214-1). Tarvittavan työalueen laajuus Huopalahdentiellä tarkentuu suunnittelun edetessä.

Koska Turunväylän liittymäalueen ja Munkkiniemen puistotien rakentaminen aloitetaan?

Tavoitteena on aloittaa rakentaminen huhtikuussa 2026.

Millaiset työskentelyajat työmaalla on?

Meluavien töiden työaikoja rajoittavat meluluvat, jotka haetaan lähempänä rakentamisen aloitusajankohtaa. Tyypillisesti niitä saa tehdä klo 7–18 välisenä aikana. Muut, tavanomaiset rakennustyöt aloitetaan pääsääntöisesti klo 7.00 ja lopetetaan viimeistään 20.00. Tarkemmista työajoista viestitään niiden tarkentuessa keväällä 2026.

Mitä tapahtuu Huopalahdentien valopylväille?

Valitettavasti ne joudutaan poistamaan. Tavoitteena on toteuttaa Huopalahdentielle vastaava, kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen design-elementti raitiotien pylväiden avulla.

Onko osallistuminen rajattu vain teknisesti kyvykkäimmille henkilöille?

Ei ole. Länsiratikat osallistaa kaupunkilaisia monipuolisesti, sekä digitaalisin että perinteisin menetelmin.

Mistä linja 14 lähtee keskustasta?

Linjan 14 keskustan päätepysäkkiä on suunniteltu Kolmikulman olemassa olevalle päätepysäkille.

Miten tilaisuudesta tiedotettu ja miksi niin myöhään? Olisi hyvä suosia paikallislehtiä ja kaupungin kanavia.

Tilaisuuksista on tiedotettu Helsingin Uutisten printtiversiossa 14.5. sekä tätä ennen on lähetetty mediatiedote ja tiedotettu Facebookin kaupunginosaryhmissä ja Länsiratikat-tilillä. Tilaisuudet järjestettiin nopealla aikataululla. Siksi paikallislehtien, kuten Töölöläisen, julkaisuaikataulu ei soveltunut tämän tapahtuman mainostamiseen. Jatkossa tulemme hyödyntämään myös niitä. Pyrimme näkymään myös kaupungin omissa kanavissa mahdollisuuksien mukaan.

Miten käy Topeliuksenkadun bulevardille, sälyvätkö puut?

Puurivit on tarkoitus säilyttää. Laiturien viemä tila voi vaikuttaa joihinkin puihin. Katuympäristön laatu on korkealla prioriteetilla Länsiratikoissa.

Yksittäisen asukkaan vaikutusmahdollisuudet tuntuvat olemattomilta. Onko asia näin?

Aina vaikutusmahdollisuudet eivät valitettavasti toteudu. Tilanteen korjaaminen vaatii kehitystyötä ja uusia toimintatapoja. Länsiratikoiden tavoitteena on avoin vuoropuhelu kaupunkilaisten kanssa. Erilaisilla kanavilla pyritään lisäämään kaupunkilaisten osallisuutta. Paikalliset näkemykset voivat joskus olla ristiriidassa kaupungin strategisten tavoitteiden kanssa. Kaikki julkisuudessa olevat suunnitelmat eivät aina ole ajantasaisia, eivätkä siten aina heijasta todellisuutta. Pyrimme kehittymään sekä luomaan yhteistä ympäristöä ja hyvää.

Miten Länsiratikat-projekti vaikuttaa HSL-lipun hintaan?

HSL-lipun hinnanmuodostus on monitahoinen prosessi. Yksi hanke ei vaikuta kuin joitakin prosentteja. Kaikkia kustannuksia ei suoraviivaisesti siirretä lippujen hintoihin.

500 metrin matka pysäkkien välillä on liian pitkä. Nopeuden suosiminen saavuttavuuden kustannuksella vähentää raitiolinjan käyttöä.

Pysäkit ovat siellä, missä niitä tarvitaan. Luku ei ole absoluuttinen. Linjalla 14 on kantakaupungin ulkopuolella pidemmät pysäkinvälit. Kantakaupungissa pyritään tiheämpään pysäkkien sijoitteluun.

Lisääntyvät rankkasateet tulevat aiheuttamaan ongelmia. Miten tämä on huomioitu Länsiratikoissa?

HSY on mukana Infraohjelmassa ja Länsiratikoissa. Kaikkien viemärien mitoitus tarkistetaan, myös tulvamitoitus ja kaivojen riittävä määrä.

Millä pysäkeillä linja 14 tulee pysähtymään Mannerheimintiellä?

Linja 14 käyttää olemassa olevia pysäkkejä. Pysähtyy kaikilla pysäkeillä.

Puita on kaadettu monissa kaupungin katu-urakoissa. Tuleeko tilalle uusia?

Kyllä. Länsiratikat pyrkii lisäämään katuvihreää rakentamisalueillaan. Olemassa olevaa puustoa säilytetään mahdollisimman paljon. Jos puita kaadetaan, niiden tilalle istutetaan lähtökohtaisesti uusia.

Onko linjoilla 4 ja 14 yhteistä pysäkkiä?

Kyllä, Paciuksenkadulla.

Korvautuvatko linjat 20 ja 30 raitiotieyhteydellä?

Kyllä.

Miksi rakennetaan Kannelmäkeen asti? Alueella on jo rautatie.

Raitiotie palvelee sen varrella tiivistyvää kaupunkirakennetta ja liittyy siten raideliikenteen verkostokaupungin kehittämiseen.

Oletteko yhteydessä myös muihin operaattoreihin (esim. kaasu, sähkö ja vesi), kun avaatte katuja?

Kyllä. Olemme yhteydessä operaattoreihin jo katutöiden suunnitteluvaiheessa, jotta mahdollisimman moni tarve voitaisiin täyttää yhdellä kertaa, yhden työmaan sisällä. Lisäksi HSY on Infraohjelma Helsingin osapuoli.

Kuinka tehokasta allianssin toiminta on?

Pyrimme olemaan koko ajan parempia ja oppimaan uutta. Aina kun rakennetaan kaupunkiympäristössä, vaihtoehdot ovat käytännössä lyhyt työ ja maksimaalinen haitta tai pitkäkestoinen työ vähäisellä haitalla. Haetaan keskitietä ja tehdään kerralla valmista. Paikalliset haitat minimoidaan.

Millaista palautetta autoilijoilta on saatu? Onko riskiä autoilun suosimisen suhteen?

Kantakaupungissa kadunvarsipysäköinti on puhuttanut ja sitä on järjestelty uudelleen. Länsiratikoissa toteutetaan parempaa kävely- ja pyöräilyinfrastruktuuria sekä joukkoliikennettä.

Voiko Topeliuksenkadulta jättää pyörätien pois?

Tämä on esitetty yleissuunnitelmassa. Tavoite Topeliuksenkadun pyörätielle todennäköisesti säilyy.

Voiko Linnakoskenkadulta jättää pyörätien pois?

Linnakoskenkadun pyöräliikenteen järjestelyt tarkentuvat jatkosuunnittelussa.

Tehdäänkö valinta pyörätien ja puiden välillä?

Ei.

Onko jotain, mikä estäisi projektin toteutumisen?

Jatkuvuus perustuu poliittiseen hyväksyntään ja demokraattiseen päätöksentekoon. Riski ei ole kovin todennäköinen. Yleis- ja hankesuunnitelmat on hyväksytty.

Miten Lasipalatsin kohdalla varaudutaan häiriötilanteisiin?

Paikka on ongelmallinen. Kiinnitetään huomiota poikkeusreitteihin.

Muuttuuko Albertinkatu kaksisuuntaiseksi?

Albertinkatu muutetaan kaksisuuntaiseksi rakentamisen ajaksi.

Miten liikennemäärien lasku korreloituu tavallisten autojen liikenteeseen?

Pysäköintimäärät laskevat ja liikennemäärät vähenevät. Jonkin verran liikennettä poistuu kadulta.

Mihin suunnitelmiin voi vielä vaikuttaa?

Suunnittelu on käynnissä. Tilaisuudessa esiteltiin katusuunnitelmaluonnoksia. Suunnittelussa voi vielä vaikuttaa mm. katuvihreään, pysäkkeihin ja muihin yksityiskohtiin. Osallisuuden vaikutuksista suunnitelmiin tullaan viestimään projektin edetessä.

Miten rakennusprojektin aikana varmistetaan logistiikka ja ihmisten kulku Fredrikinkadulla?

Työnaikaisista liikennejärjestelyistä ei ole vielä lopullista tarkkaa työnaikaista liikenteenohjaussuunnitelmaa, mutta periaatteet on pitkälle lukittu. Jalankulku mahdollistetaan, kivijalkaliikkeisiin kulku jalkaisin turvataan. Kivijalkaliikkeiden huolto ja tavaraliikenne tulee vaatimaan erityisjärjestelyitä työn aikana, kuitenkin siten, että tavaroiden kantomatkat eivät kasva kohtuuttomiksi. Ajoneuvoliikenne on työmaan alueelta kokonaan katkaistu. Sisäpihoille ajoa joudumme ajoittain rajoittamaan, tällöin järjestämme korvaavan pysäköinnin ja jätehuollolle väliaikaisen jätepisteen.

Miten taideteosten kuljetukset turvataan rakentamisen aikana?

Kuljetukset huomioidaan rakentamisen aikaisissa liikenne- ja logistiikkajärjestelyissä tapauskohtaisesti.

Miten Kalevankadun puolelta tuleva UFF:n kuorma pääsee jatkossa perille?

Kalevankadun etelälaidalle Fredrikinkadun länsipuolella on tulossa lastauspaikka.

Mihin Kampintorin autopaikat siirtyvät? Miten esimerkiksi liikuntarajoitteiset asiakkaat pääsevät liikkeisiin?

Väheneviä paikkamääriä ei pystytä kokonaisuudessaan korvaamaan muualla. Vaikka pysäköintijärjestelyt muuttuvat, liikuntarajoitteisten saavutettavuus huomioidaan suunnittelussa.

Säilyvätkö CD-paikat Kampintorilla?

Lähtökohtaisesti säilyvät.

Lähtevätkö Kampintorin etelälaidan pysäköintipaikat?

Eivät.

Kuinka monta pysäköintipaikkaa säilyy Eerikinkadun ja Urho Kekkosen kadun väliltä?

Tältä väliltä poistuvat kaikki pysäköintipaikat. Kansakoulunkadun paikat kompensoivat poistumaa.

Säilyykö Lönnrotinkadun ja Bulevardin välissä pysäköintiä?

Itäpuolelle tulee pysäköintialuetta sekä yksi kuormauspaikka.

Säilyvätkö Fredrikinkadun pysäköintipaikat Bulevardin ja Kansakoulunkadun välillä?

Raitiotien sijoittaminen Fredrikinkadulle vähentää kadun pysäköintipaikkoja noin 50 autopaikalla, mikä on samansuuruinen vaikutus kuin hankkeen toteuttamispäätöksen perusteena olleessa yleissuunnitelmassa arvioitiin. Alueen katuverkko on tiivistä ja katutilalle on useita käyttötarpeita, joiden vuoksi raitiotien vuoksi vähenevää paikkamäärää ei pystytä kokonaisuudessaan korvaamaan muualla.

Tuleeko Urho Kekkosen kadulle kuormauspaikka? Entä Fredrikinkadun ja Urho Kekkosenkadun kulmaan?

Urho Kekkosen kadulla säilytetään kuormausmahdollisuus, mutta paikkojen määrä vähenee nykyisestä. Tarkat ratkaisut esitellään myöhemmin esille tulevassa Urho Kekkosen kadun katusuunnitelmaluonnoksessa, jonka toteuttaa Länsisataman pikaraitiotie.

Voidaanko Lönnrotinkadun K-Marketille järjestää kuormausalue Albertinkadulle?

Albertinkatu sijaitsee Länsiratikoiden hankealueen ulkopuolella. Toiveet Albertinkadusta kaupunki käsittelee erikseen.

Voidaanko Eerikinkadun ja Fredrikinkadun kulmaan järjestää kuormauspaikka? Nyt kuormaus on esitetty pohjoislaitaan. Yrittäjien toiveena on kuormaus sekä etelä- että pohjoisosaan.

Toive pyritään ottamaan huomioon kadun jatkosuunnittelussa.

Miten raskaan liikenteen ja kuormauksen järjestelyt toimivat risteyksissä?

Risteysalueiden kuormaus tullaan suunnittelemaan tarkasti, jotta liikenne ja lastaus toimivat turvallisesti.

Mikä on raitiotiepysäkkien välinen etäisyys?

Yleisenä tavoitteena on, että kantakaupungissa pysäkkejä olisi noin 300-500 metrin välein, mutta niiden sijoitteluun vaikuttaa myös mm. katuverkon ja vaihtoyhteyksien asettamat reunaehdot. Ahdas katutila, kadun korkeusasema ja esimerkiksi kiinteistöjen sisäänkäynnit rajoittavat pysäkkilaiturien sijoittamista merkittävästi.

Milloin Urho Kekkosen kadun suunnitelma valmistuu?

Tavoite on vuoden 2027 aikana.

Onko Urho Kekkosen kadun suunnitelma lyöty lopullisesti lukkoon?

Ei. Suunnittelu on vielä käynnissä, ja toiveet pyritään mahdollisuuksien mukaan ottamaan huomioon jatkosuunnittelussa.

Voidaanko sähköpotkulautojen pysäköintipaikat siirtää pois Fredrikinkadun alueelta ja määrittää katu sähköpotkulautojen kieltoalueeksi?

Ajokieltoalueita merkitään kaupungin periaatteiden mukaisesti lähinnä paikkoihin, joissa myös pyöräily on liikennemerkein kielletty. Tällaisia alueita ovat lähinnä hautausmaat, urheilukentät ja vastaavat kohteet, jotka eivät ole katualueita.

Voidaanko sähköpotkulautojen ruudut Fredrikinkadulla korvata esimerkiksi pysäköinti- tai kuormauspaikoilla?

Paikkojen sijoittelua tarkastellaan alueellisena kokonaisuutena. Paikkojen määrä säilyy alueellisesti samalla tasolla, vaikka paikkoja siirrettäisiin, joten sillä ei ole vaikutusta alueellisesti muiden toimintojen käytettävissä olevaan tilaan. Jatkosuunnittelussa tarkastellaan, onko sähköpotkulautojen ruutuja mahdollista siirtää sivukaduille.

Tuleeko Lönnrotinkadun ja Fredrikinkadun kulmaan viheralueita?

Suunnitelmissa pyritään lisäämään alueen viihtyisyyttä. Fredrikinkadun kapea katutila sekä maanalaisen kunnallistekniikan sijoittaminen eivät mahdollista puiden sijoittamista kadulle, mutta matalampaa katukasvillisuutta sijoitetaan eri kohtiin osuudella. Länsiratikat-projektissa tavoitellaan myös katupuiden lisäämistä paikoissa, joissa se on mahdollista.

Voidaanko viheralueita korvata pysäköinti- tai kuormauspaikoilla?

Tavoitteena on ensisijaisesti lisätä viihtyisyyttä ja katuympäristön laatua.

Tuleeko Kalevankadun ja Fredrikinkadun risteykseen koroke?

Kalevankadun ja Fredrikinkadun risteykseen tulee noin henkilöauton mittainen, noin 5 metrin levyinen korotus.

Kuinka pitkälle suojatiealue ulottuu Kalevankadun ja Fredrikinkadun risteyksessä ja miten asiakas hakee risteyksessä sijaitsevasta liikkeestä maton?

Risteykseen tulee noin 5 metrin mittainen korotettu alue. Liikkettä vastapäätä tulee pysäköintipaikkoja, minkä lisäksi Kalevankadulla on pysäköintipaikkoja.

Jos Bulevardin ja Lönnrotinkadun välinen työvaihe kestää neljä kuukautta, onko aikataulu realistinen, kun samalla tehdään putket ja muut työt?

Neljän kuukauden aikataulu on maatöiden tavoite ja radan rakentaminen on erikseen.

Kuinka kauan koko rakennushanke kestää?

Rakentamisen on arvioitu jatkuvan vuoden 2028 loppuun.

Kuinka kauan työt kestävät Eerikinkadun ja Kansakoulunkadun välillä?

Tarkka kesto määräytyy rakennusvaiheiden mukaan ja siitä tiedotetaan erikseen.

Jatkuuko haitta-aika varsinaisen rakentamisen jälkeen?

Haittoja voi esiintyä myös eri rakennusvaiheiden välillä.

Rakennetaanko raitiotiekiskot vasta putki- ja muiden katutöiden jälkeen?

Rakentaminen toteutetaan vaiheittain, ja eri työvaiheiden järjestys määräytyy hankkeen etenemisen mukaan.

Kuinka pitkään Fredrikinkatu 30:n edustalla on työmaa?

Tavoitteena on, että kokonaisuus valmistuu vuoden 2028 loppuun mennessä.

Miten Fredrikinkadun K-Marketille järjestetään kuormaus rakentamisen aikana?

Kuormien tulee kulkea pohjoisen kautta.

Mitä tapahtuu silloin, kun työmaa on hankalimmillaan ja putket ovat auki tai alueella on kaivantoja?

Kulku- ja logistiikkajärjestelyt tehdään työvaihekohtaisesti niin, että jalankulku ja yritysten toiminta voidaan turvata.

Millaisia häiriöitä kaukokylmään ja kaukolämpöön voi tulla rakentamisen aikana?

Työnaikaisia katkoja voi tulla muutamasta tunnista alkaen. Katkot suunnitellaan etukäteen.

Kuinka pitkiä mahdolliset kaukokylmän katkot voivat olla?

Esillä ollut enimmäisaika on noin kaksi tuntia.

Voiko esimerkiksi Albertinkatu 27:n kaukokylmään sidottu järjestelmä aiheuttaa ongelmia rakentamisen aikana?

Asia käydään läpi Helenin kanssa.

Tehdäänkö kiinteistöissä katselmuksia ennen räjäytyksiä tai muita tärinää aiheuttavia töitä?

Kiinteistönomistajien kanssa tehdään katselmukset.

Miten mahdolliset vahingot dokumentoidaan?

Katselmukset tehdään ennen töitä kiinteistöjen tilanteen dokumentoimiseksi.

Voivatko Fredrikinkadun taloyhtiöt tehdä julkisivuremontteja tai huputuksia rakentamisen aikana?

Käytännössä tämä on hyvin vaikeaa rakentamisen aikana.

Kiertääkö joku yrittäjien luona ja onko yrityksille nimetty yhteyshenkilö? Toiveena on, että suunnitelmien kanssa jalkaudutaan yritysten luokse ja käydään käytännön järjestelyjä läpi.

Länsiratikoilla on yrittäjille oma sähköpostilista, jonka kautta yrittäjille olennaista tietoa jaetaan. Lisäksi katutöistä ja liikennejärjestelyistä tiedotetaan aktiivisesti Länsiratikoiden somekanavilla.

Voidaanko suunnitelmista tuoda havainnekuvia yritystilaisuuksiin?

Toive pyritään ottamaan huomioon tulevissa tilaisuuksissa.

Miten huolehditaan parkkipaikkojen sekä jättö- ja noutopaikkojen riittämisestä?

Raitiotien sijoittaminen Fredrikinkadulle vähentää kadun pysäköintipaikkoja noin 50 autopaikalla, mikä on samansuuruinen vaikutus kuin hankkeen toteuttamispäätöksen perusteena olleessa yleissuunnitelmassa arvioitiin. Alueen katuverkko on tiivistä ja katutilalle on useita käyttötarpeita, joiden vuoksi raitiotien vuoksi vähenevää paikkamäärää ei pystytä kokonaisuudessaan korvaamaan muualla.

Katusuunnitelmaluonnoksessa on osoitettu jokaiselle risteysvälille kuormauspaikka, joka on varattu kuormaaville, kuormaa purkaville sekä matkustajia ottaville ja jättäville ajoneuvoille. Paikkoja on osoitettu myös risteäville kaduille kohtiin, joissa on sitä edellyttäviä liiketiloja. Kuormauspaikkojen määrässä ja sijoittelussa huomioidaan alueen toimijoiden toiveita.

Voisiko puiden ja istutusten väliin lisätä pysäköintipaikkoja alueella? Esimerkkinä sopivasta paikasta mainittiin Kampintori.

Kampintoria reunustavaa osaa Fredrikinkadusta kehitetään jalankulkupainotteiseksi alueeksi, joka raitiotien toteutuksen ja mahdollisten myöhempien muutosten myötä kehittyy maisemallisesti ja toiminnallisesti osaksi toriaukiota. Tämän vuoksi pysäköintipaikat ja niihin liittyvä ajoliikenne poistetaan torin ympäristöstä. Fredrikinkadun varrelle osoitettujen pysäköintipaikkojen lisäksi kadunvarsipysäköintiä lisätään Kansakoulukadulle.

Kansakoulukadun pysäköintiratkaisut tulevat kaventamaan katua. Voidaanko Eerikinkatu muuttaa kaksisuuntaiseksi Fredrikinkadun ja Annankadun välillä?

Eerikinkadun ajoradan leveys on alle 5,0 metriä, joka ei riitä kaksisuuntaisen moottoriajoneuvoliikenteen kohtaamisille. Kansakoulukadulla ajoradan leveydeksi jää 5,5 metriä.

Alueella asuu paljon pieniä koululaisia. Miten turvataan yhteydet kodeista kouluihin?

Koulureittien turvallisuuden kannalta olennaista on autoliikenteen rauhoittaminen sekä selkeät ja turvalliset kadunylitysjärjestelyt. Fredrikinkadun katusuunnitelmassa on sekä liikennevaloin ohjattuja risteyksiä vilkkaampien katujen (Bulevardi, Lönnrotinkatu, Kansakoulukatu) risteyksissä että risteyksiä, joista nykyinen liikennevalo-ohjaus poistetaan jalankulun ja raitiotien sujuvuuden parantamiseksi ja joissa liikenneturvallisuus varmistetaan mm. ajoratojen kavennuksilla ja risteävien katujen yli jatketuilla jalkakäytävillä.

Missä saattoliikenne voi pysähtyä Kampin uudella terveysasemalla?

Kampin uuden terveys- ja hyvinvointikeskuksen saattoliikenne on järjestetty Runeberginkadun kautta. Salomonkadulle sijoittuu tätä varten kääntöpaikka keskuksen pääsisäänkäynnin lähelle. Saattopaikkoja on runsaasti myös Runeberginkadulla

Miten etelän suunnasta pääsee autolla Kampin uudelle terveysasemalle?

Autolla saattaminen on järjestetty Runeberginkadulta ja Salomonkadulta, joihin pääsee esimerkiksi reittiä Fredrikinkatu–Malminkatu–Runeberginkatu, tai reittiä Uudenmaankatu–Fredrikinkatu–Malminkatu–Runeberginkatu.

Miten poikittaisliikenne alueella järjestetään? Tilanne on jo nyt vaikea, ja Sähkötalon edustan katkaisu liikenteeltä vaikeuttaa tilannetta entisestään.

Läpiajavalle autoliikenteelle, jonka määränpää tai lähtöpaikka eivät ole alueella, läpiajoliikenteen reitit länsi-itä-suunnassa ovat Rautatiekadut ja Lönnrotinkatu/Uudenmaankatu–Esplanadit. Kaupunginhallituksen hyväksymän ydinkeskustan liikennejärjestelmän mukaan Kampin sisällä oleva yhteys (esim. Kansakoulukatua ja Simonkatua pitkin) tulee poistumaan ja sillä kulkeva liikenne vähenemään merkittävästi, kun Kaivokatu suljetaan läpiajoliikenteeltä.

Sähkötalon edustalla olevan ajoyhteyden merkitys yleiselle autoliikenteelle on hyvin pieni. Yleinen autoliikenne saa ajaa tähän kohtaan ainoastaan etelästä päin (pohjoisesta Fredrikinkatua ja idästä Urho Kekkosen katua pitkin ajoa on jo nyt rajoitettu). Etelästä päin saapuvalle tämä reitti ei ole luonteva ajoreitti oikein mihinkään suuntaan. Kampin sisäisen poikittaisliikenteen määrä tulee vähenemään, kun Kaivokadun läpiajo suljetaan.

Rakentamisen aikana bussiliikenne kulkee Albertinkatua molempiin suuntiin. Onko katu tällöin kaksisuuntainen myös muulle liikenteelle?

Kyllä.

Jos kaksisuuntaisuus toteutuu Albertinkadulla, miten pysäköintipaikat mahtuvat kadulle?

Työnaikaisten järjestelyjen suunnittelu on vielä kesken, mutta toisen puolen pysäköinti joudutaan poistamaan rakentamisen ajaksi.

Sen jälkeen, kun Fredrikinkatu valmistuu, mutta sillä ei vielä kulje raitiovaunua, tuleeko katu olemaan yksisuuntainen ja yksikaistainen pohjoisen suuntaan? Entä siirtyvätkö Albertinkadulle työmaan ajaksi siirtyneet bussilinjat tällöin takaisin Fredrikinkadulle?

Tämän hetken aikataulun mukaan katu valmistuu vuonna 2028. Kaikki alueen raitiojärjestelmät valmistuisivat vuonna 2029, minkä jälkeen liikennöinti voidaan aloittaa. HSL päättää liikennöinnin aloittamisesta ja mitä linjoja kadulle ohjataan. Pohjoispäässä Topeliuksenkadun raitiotiet valmistuvat hieman myöhemmin, joita pitkin suunniteltu linja 5 myös kulkee.

Minne Fredrikinkadulla kulkevat 3 500 päivittäistä autoa siirtyvät remontin aikana?

Työmaasta syntyy väistämättä väliaikaista haittaa liikenteelle, minkä pyrimme minimoimaan työmaanaikaisilla liikennejärjestelyillä. Ympäröivien katujen kapasiteetti riittää näille ajoneuvoille, mutta matka-ajat voivat tietenkin hieman pidentyä. Paras vaihtoehtoinen reitti riippuu mistä mihin on menossa, eikä tämänkään takia ole osoitettu virallista kiertotietä.

Miten työmaanaikaiset liikennejärjestelyt hoidetaan?

Työnaikaisista liikennejärjestelyistä ei ole vielä lopullista tarkkaa työnaikaista liikenteenohjaussuunnitelmaa, mutta periaatteet on pitkälle lukittu. Jalankulku mahdollistetaan, kivijalkaliikkeisiin kulku jalkaisin turvataan. Kivijalkaliikkeiden huolto ja tavaraliikenne tulee vaatimaan erityisjärjestelyitä työn aikana, kuitenkin siten, että tavaroiden kantomatkat eivät kasva kohtuuttomiksi. Ajoneuvoliikenne on työmaan alueelta kokonaan katkaistu. Sisäpihoille ajoa joudumme ajoittain rajoittamaan, tällöin järjestämme korvaavan pysäköinnin ja jätehuollolle väliaikaisen jätepisteen.

Kuinka lähellä jalkakäytävän reunaa raitiovaunu tulee kulkemaan Fredrikinkatu 36:n kohdalla?

Noin 40 cm päässä. Mitoitus on vastaava kuin monilla muilla Helsingin kaduilla, joissa raitiovaunu kulkee jalkakäytävän vierellä, eli tästä ei ole tingitty.

Miksi kantakaupungissa priorisoidaan häiriöherkkää raitioverkostoa? Miksi ei vain lisätä bussilinjoja, joista löytyy ympäristöystävällisiä ratkaisuja? Mihin esimerkiksi tarvitaan raitiolinja 5? Miksei vain lisätä bussilinjojen 20 ja 30 vuoroja?

Länsiratikat-hanke koskee koko läntisen Helsingin linjaston kokonaisratkaisuja. Raitiolinjat parantavat palvelutasoa sekä esteettömyyttä ja bussiliikenteen vähentäminen alueella lisää kustannustehokkuutta. Kokonaisuus kytkeytyy myös raideliikenteeseen tukeutuen kehitettävään Länsi-Helsingin bulevardikaupungin maankäyttöön. Kampin ja Töölön alueen bussiliikenne kärsii jo nykyään sujuvuus- ja luotettavuusongelmista, joita liikenteen lisääminen pahentaisi. HSL:n laatima Länsi-Helsingin linjastosuunnitelma on kustannusneutraali liikennöintikustannusten osalta, eli raitioliikenteen kustannusten kasvu pystytään kokonaan tasapainottamaan bussiliikenteen vähenemisen kautta. Joukkoliikenteen ratkaisut heijastuvat myös muuhun katutilan kehittämiseen, eli bussiliikenteen kaistojen väheneminen mahdollistaa mm. pyöräilyinfran ja jalankulun järjestelyjen kehittämisen Runeberginkadulla ja Topeliuksenkadulla. Kantakaupungin rataosuuksilla on myös toimintavarmuusnäkökulma, sillä ne muodostavat Mannerheimintielle rinnakkaisen reitin ja esimerkiksi Fredrikinkadun raitiotien kautta voidaan ohittaa Mannerheimintien ja Kaivokadun risteys, jonka kautta useimmat nykyiset raitiolinjat kulkevat.

Miksi pysäkkivälit pitenevät?

Raitiolinjojen pysäkkivälit eivät kantakaupungissa pitene. Nykyisiä pysäkkejä ei poisteta ja uusilla rataosuuksilla on vähintään nykyisiä bussilinjoja vastaava määrä pysäkkejä. Fredrikinkadun katusuunnitelmaluonnoksessa on esitetty Bulevardin ja Kampin välille uusi välipysäkki, joka sijoittuisi Kampintorin ja Eerikinkadun väliselle osuudelle.

Milloin raitiovaunulinja 5 alkaa kulkea?

Linjojen käyttöönottoon vaikuttaa katu- ja ratainfran valmistumisen lisäksi mm. muun raitioliikenteen tilanne sekä käytössä oleva kalustomäärä, ja asiaa koordinoidaan HSL:n kanssa. Länsiratikat-projektin tavoitteena on, että kantakaupungin rataosuudet valmistuvat vuoden 2029 aikana, minkä jälkeen niillä voitaisiin aloittaa raitioliikenne.

Tarvitseeko Urho Kekkosen kadun ja Bulevardin väli raitiovaunupysäkin?

Etäisyys Bulevardilta Kampin metroaseman raitiotiepysäkille on noin 600 metriä, mikä on pitkä matka alueen tiivis asukastiheys ja korttelirakenne huomioiden. Yleisenä tavoitteena on, että kantakaupungissa pysäkkejä olisi noin 300-500 metrin välein, mutta niiden sijoitteluun vaikuttaa myös mm. katuverkon ja vaihtoyhteyksien asettamat reunaehdot. Ahdas katutila, kadun korkeusasema ja mm. kiinteistöjen sisäänkäynnit rajoittavat pysäkkilaiturien sijoittamista merkittävästi, minkä vuoksi pysäkkejä ei pystytä sijoittamaan optimaalisesti rataosuuden puoliväliin Kalevankadun ja Eerikinkadun väliselle kortteliosuudelle. Välipysäkki on kuitenkin perusteltua alueen saavutettavuuden parantamiseksi, vaikka se sijaitsee melko lähellä Kampin metroaseman pysäkkiä.

Mihin kohdalle Bulevardin raitionvaunupysäkit tulevat?

Katusuunnitelmaluonnoksessa on esitetty pysäkkilaituri kullakin saapuvalla suunnalla Bulevardin ja Fredrikinkadun risteyksen yhteyteen, jolloin kaikkiin eri suuntiin kulkevia raitiolinjoja pystytään palvelemaan ja vaihtomatkat linjalta toiselle ovat mahdollisimman lyhyitä.

Bulevardin raitiovaunupysäkit ovat korkeita ja vaarallisia. Onko uusiin pysäkkeihin tulossa samanlainen mitoitus?

Pysäkkilaiturit pyritään esteettömyyden vuoksi rakentamaan korotettuina, jolloin kulku raitiovaunuun esimerkiksi pyörätuolilla on mahdollisimman helppoa.

Vaihtopysäkit tulisi saada mahdollisimman lähekkäin sekä Bulevardin kohdalla että Kampintorin kohdalla (jossa linja risteää Länsisataman Pikaraitiotien kanssa).

Bulevardin kohdalla pysäkkilaiturit on katusuunnitelmaluonnoksessa sijoitettu mahdollisimman lähekkäin. Kampissa tärkeimpänä vaihtokohteena nähdään metroasema, jossa on nykyinen pysäkkipari mahdollisimman lähellä metroasemaa sekä uutta terveys- ja hyvinvointikeskusta. Tämän vuoksi pysäkin siirtämistä Kampintorille ei ole esitetty.

Miten Hotelli Mestarin eteen (Fredrikinkatu 51-53) mahtuu raitiovaunupysäkki? Onko logistiset ja turvallisuuteen liittyvät tarpeet selvitetty?

Hotellin liikenteelliset tarpeet ovat olleet tiedossa katusuunnitelmaluonnoksen valmistelussa, ja ratkaisut tullaan käymään läpi yhteisesti hotellin edustajien kanssa.

Voidaanko istuttaa enemmän puita?

Fredrikinkadun kapea katutila sekä maanalaisen kunnallistekniikan sijoittaminen eivät mahdollista puiden sijoittamista Fredrikinkadulle. Matalampaa katukasvillisuutta sijoitetaan eri kohtiin osuudella. Länsiratikat-projektissa tavoitellaan myös katupuiden lisäämistä paikoissa, joissa se on mahdollista.

Kaupunkikuvan kannalta olisi hienoa, jos koko matkalta pintamateriaali olisi luonnonkiveä. Alueen viihtyisyyden kannalta asfaltti ja pienet istutukset eivät ole hyvä ratkaisu. Toisaalta vastalauseena mainittiin, että pyöräilijöille asfaltti on parempi ja turvallisempi vaihtoehto.

Katuympäristön laatutasoa määrittävät kaupungin määrittämät historiallisen kaupunkikuvan reunaehdot sekä kaupunginvaltuuston myöntämä toteutusbudjetti. Kiveysten määrä ei vähene nykyisestä, mutta uusia suunnitellaan harkiten. Historiallinen nupukiveys Bulevardin ja Lönnrotinkadun välillä säilytetään kadun ajoradan päällysteenä ja Kampintorin kohdalla raitiotie on esitetty nupukivettynä. Kampintorin alueeseen liittyy laajempia kaupungin kehittämistavoitteita, minkä takia jalkakäytävät on päätetty toteuttaa väliaikaisesti asfalttipintaisina ja kiveysalueita voidaan laajentaa myöhemmin osana alueen laajempaa kehittämistä.

Miksi ei rakenneta raitiovaunuyhteyttä Hietalahdentorilta Mechelininkadulle? Tämä mahdollistaisi yhteyden myös Etelä-Helsingistä Jätkäsaareen.

Alue ei kuulu Länsiratikoiden laajuuteen. Jätkäsaareen ja Mechelininkadun alkupäähän pääsee tällä hetkellä vaihtoyhteydellä Kampin kautta.

Suljetaanko Lönnrotinkadun ja Bulevardin risteykset samaan aikaan?

Ei suljeta.

Minne Lönnrotinkadun liikenne siirtyy?

Lähtökohtainen pyrkimys olisi saada liikenne järjestymään yhtä kaistaa pitkin Lönnrotinkadulla Fredrikinkadun liittymän läpi. On kuitenkin huomioitava, että kunnallistekniset työt liittymäalueella vaativat paljon tilaa ja kaivannot ovat paikoin syviä. Tilantarve ja turvallisuus huomioiden Lönnrotinkadun läpiajon katkaisu voi tulla kysymykseen. Tällöin liikenne tultaisiin opastamaan joko Bulevardin tai Kalevankadun kautta.

Milloin Lönnrotinkadun ja Eerikinkadun väli rakennetaan?

Vuoden 2027 loppupuolella.

Minä vuorokaudenaikoina rakentaminen tapahtuu?

Pääsääntöisesti 7.00–18.00 välissä. Yksittäisiä poikkeustapauksia voi olla, joilloin on tarvetta työskennellä ko. aikojen ulkopuolella.

Turvataanko ihmisten pääsy koteihin rakentamisen aikana?

Kyllä.

Onko pelastuslaitoksen kanssa luotu suunnitelma sisäpihoille pääsystä tikasautoilla ja sammutuskaluston kanssa?

Kyllä.

Mitä muuta uusitaan raitiokiskojen lisäksi?

Lähes kaikki maanalainen infra joko uusitaan tai se siirretään pois tulevan raitiotien alta.

Mitä infran uusiminen tarkoittaa asukkaille? Tuleeko esim. vesikatkoja?

Yksittäisiä lyhyitä katkoja voi tulla kyseeseen silloin kun vanha ja uusi rakennettu linja yhdistetään. Muutoin rakentamisen aikana vesi- ja jätevesilinjojen toiminta turvataan erityisjärjestelyin mm. pumppaamalla.

Onhan kaikki asianomaiset toimijat, kuten dataoperaattorit, kutsuttu mukaan, jotta katua ei tarvitse avata heti uudestaan?

On. Dataoperaattorit ovat olleet suunnittelussa ja toteutuksessa mukana alusta asti ja tarvittavat uudet reitityksen on pyritty tämän yhteydessä huomioimaan.

Mitä kaapeleiden siirto tarkoittaa? Mihin ne siirretään?

Pois raitiotien (kiskojen) alta esimerkiksi jalkakäytävien tai pysäköinnin alle.

Räjäytetäänkö kalliota? Tehdäänkö tämä hiljaisella vai äänekkäällä metodilla?

Mahdollisia louhintoja voi tulla. Suunnittelu ei ole vielä niin pitkällä, että voisimme varmasti sanoa, mutta mahdollisuus siihen keskustan alueella aina on. Molemmat metodit ovat meillä käytössä, sekä louhinta räjäyttämällä että kiilaamalla.

Montako liikettä ja yritystä alueella on nyt, entä montako rakentamisen loputtua? Oletettavasti liikkeitä tulee lopettamaan.

Kivijalkaliikkeitä saavutettiin alueelle jalkautuessa 69 kappaletta, laajemmalla yhteydenotolla yli 200. Länsiratikat pyrkii tekemään yhteistyötä yritysten kanssa jo ennen rakentamisen aloittamista minimoidakseen rakentamisen aiheuttamat haitat.

Tehdäänkö raitiovaunu 5:lle Runeberginkadulle kiskot Arkadiankadun ja Pohjoisen/Eteläisen rautatiekadun välille ja siitä Fredrikinkadulle?

Kyllä. Linja 5 kulkee jatkossa Runeberginkadulta Arkadiankadun kautta Fredrikinkadulle, ja tätä varten rakennetaan uudet kiskot.

Miten Fredrikinkadun muutaman korttelin mittainen työ voi kestää lähes kaksi vuotta?

Rakentamisen kestoon vaikuttaa sen eteneminen vaiheittain, yksi katuosuus kerrallaan. Tämän kaltainen vaiheistaminen on välttämätöntä, jotta kulku sisäpihoille, kiinteistöille ja palveluille voidaan turvata koko työmaan ajan.Lisäksi ennen varsinaisia pintatöitä tehdään runsaasti välttämättömiä valmistelutöitä, kuten johtosiirtoja ja muita kunnallisteknisiä toimenpiteitä. Nämä työvaiheet vievät aikaa ja ne on tehtävä huolellisesti, jotta lopputulos on kestävä ja toimiva.

Voiko Fredrikinkatua ajaa jatkossa koko matkan pyörällä etelän suuntaan? Nyt se onnistuu vasta Bulevardin eteläpuolella.

Tämä on tarkoitus sallia, samoin edellytyksin kuin Bulevardin eteläpuolella.

Milloin kiskojen rakentaminen Fredrikinkadulle alkaa ja kauanko työt kestävät?

Rakentaminen Fredrikinkadulla alkaa vuoden 2028 alkupuolella ja päättyy arviolta vuoden 2029 lopulla. Kiskoja itsessään ei rakenneta koko tätä aikaa, vaan aloitamme kunnallisteknisistä töistä ja teemme niitä yksi kortteli kerrallaan.

Miten auto- ja huoltoliikenne Fredrikinkadun kiinteistöihin varmistetaan remontin aikana?

Työn aikaisesti läpiajo tullaan sulkemaan risteysväli kerrallaan, mutta jalankulku sekä huoltoliikenne kiinteistöille sallitaan. Kivijalkaliikkeiden tavarantoimittamiselle järjestetään tilaa lähimpään risteykseen.

Kuinka paljon rakentamisesta aiheutuu melua ja tärinää, ja onko luvassa yötöitä?

Pyrimme aina pitämään rakentamisen aiheuttamat häiriöt mahdollisimman vähäisinä. Toteutamme työt sellaiseen vuorokaudenaikaan, että ne häiritsevät mahdollisimman vähän ihmisten unta ja muuta arkea.Aina kaikkia haittoja ei kuitenkaan voida täysin poistaa. Joissakin työvaiheissa melua, tärinää tai muita häiriöitä voi syntyä, mutta näistä tiedotetaan etukäteen, ja teemme kaikkemme, jotta vaikutukset pysyvät mahdollisimman pieninä.

Miten autolla tai jalan pääsee kulkemaan kotiin ja lähipalveluihin rakentamisen aikana? Tuleeko reitit muuttumaan päivittäin?

Pyrimme aiheuttamaan mahdollisimman vähän häiriötä ja varmistamme, että kulku kotiin ja lähipalveluihin onnistuu koko rakentamisen ajan. Reitit pidetään selkeästi merkittyinä, ja mahdollisimman pitkäaikaisena. Kiertoreittejä rakentamisen aikana kuitenkin tulee väistämättä olemaan ja ajoittaisten muutosten tarvetta ei voida täysin sulkea pois.Työmaata suunnitellaan ja toteutetaan niin että alueella olisi mahdollisimman turvallista ja sujuvaa liikkua myös rakennustöiden aikana.

Miten kulku Etelä-Helsingistä onnistuu Kamppiin.

Työt Fredrikinkadulla haittaavat ko. kadun liikennettä, mutta muutoin työmme eivät vaikuta Kamppiin kulkemiseen.Fredrikinkadulla kulloinkin työn alla olevalta katualueelta suljetaan ajoneuvoliikenteeltä läpiajo. Kuitenkin siten, että kahta vierekkäistä risteysaluetta ei suljeta ja kiinteistöille ajo lähtökohtaisesti mahdollistetaan jommasta kummasta suunnasta. Kivijalkaliikkeisiin ja rappuihin kulku mahdollistetaan lyhyitä katkoksia lukuun ottamatta jatkuvasti. Katkoksista ja muutoksista tiedotetaan tarkemmin erikseen.

Miten Fredrikinkadun viihtyisyyttä lisätään remontin yhteydessä? Tuodaanko kadulle puustoa tai muita elementtejä, jotta katuosuus Bulevardilta pohjoiseen yhdistyisi paremmin tyylillisesti Bulevardiin?

Fredrikinkadulle ja erityisesti risteysalueille voidaan sijoittaa erilaista kalustetta ja mahdollisesti pienimuotoista viherrakentamista. Puiden osalta katutila on liian ahdas. Kadun tarkempia ratkaisuja ei kuitenkaan ole vielä suunniteltu, joten kaupunkilaisten ideoita ja toiveita kuullaan mielellään vielä tulevissa asukastilaisuuksissa.

Miksi ratikan pitää kulkea Topeliuksenkadulla?

Topeliuksenkadulle tarvitaan raitiotie Vihdintien suunnan pikaratikan ja Kamppi-Eira -ratikan toteutuessa, koska muutoin kaikki raitiotiet eivät mahtuisi Mannerheimintielle. Yhdellä kadulla olisi hyvä olla korkeintaan 3 ratikkaa, jotta ratikkaraiteet eivät ruuhkaudu.Tulevaisuudessa Taka-Töölön läpi tulee kulkemaan yhteensä 5 ratikkalinjaa: Töölön ja Pasilan välinen 2, Munkkiniemen ja keskustan välinen 4, keskustan ja Pikku-Huopalahden välinen 10, Vihdintien pikaratikka 14 sekä uusi Topeliuksenkadun bussit 20 & 30 korvaava linja 5 reitillä Meilahti–Kamppi–Eira. Näistä 4 ja 5 varten toteutetaan Topeliuksenkadun rata, minkä ansiosta kaikille ratikoille voidaan järjestää riittävästi ratakapasiteettia.Topeliuksenkadun radalle ei myöskään ole muita hyviä vaihtoehtoja. Käytännössä ainut vaihtoehto olisi Mechelininkadun ja Linnakoskenkadun reitti, mutta sen välittömässä läheisyydessä on huomattavasti vähemmän asukkaita ja työpaikkoja Topeliuksenkadun reitillä. Lisäksi reitillä olisi huonommat vaihtoyhteydet Helsinginkadun suunnan raitiolinjoihin ja uutta rataa pitäisi rakentaa kaksi kertaa enemmän kuin Topeliuksenkadun vaihtoehdossa (Topeliuksenkatu 1,5 km vs. Paciuksenkatu–Linnakoskenkatu–Mechelininkatu–Arkadiankatu 3 km). Mechelininkadun joukkoliikennepalvelu varmistetaan HSL:n alustavasti suunnittelemilla uusilla bussilinjoilla, jotka muodostaisivat Kampin, Mechelininkadun, Linnakoskenkadun ja Munkinseudun välille tiheimmillään 5 minuutin vuorovälin.

Miksi linjat 20 ja 30 ovat lakkauttamisuhan alla?

Linjat 20 ja 30 on suunniteltu lopetettaviksi, sillä uudet ratikkayhteydet korvaavat suurimman osan niiden reiteistä. Ratikka 5 kattaa linjojen 20 ja 30 eteläisen reitin aina Meilahdesta Naistenklinikalta Punavuoreen Tehtaankadun ja Laivurinkadun risteykseen asti. Linjojen 20 ja 30 nykymuotoinen liikennöinti maksaa vuositasolla yhteensä lähes 9 miljoonaa. Koska ratikka riittää kattamaan nykyisten linjojen kysynnän, ei linjojen liikennöinnin jatkaminen olisi kustannustehokkuuden näkökulmasta järkevää.HSL:n ja kuntien haastava taloustilanne näkyy myös tässä linjastosuunnitelmassa. Tavoitteenamme onkin luoda kustannustehokas linjasto, jossa tarjoamme kattavan palvelutason ilman liiallista päällekkäistä liikennettä. Operointikustannukset eivät voi ylittää määriteltyä budjettia.

Linjojen korvaajaksi kaavailtu ratikkalinja 5 jää melko kauas Ullanlinnan itäosista ja Kaivopuistosta. Millä muilla tavoilla eteläisen kantakaupungin asukkaiden julkinen liikenne aiotaan järjestää, jos nämä bussilinjat lopetetaan?

Länsiratikat-hankkeen yhteydessä Eiran päätepysäkille toteutettava infra mahdollistaa raitioliikennepalvelun lisäämisen alueella. Vuorovaikutetussa linjastoluonnoksessa päätepysäkkiä käytti vain linja 5. HSL pohtii vielä ratkaisuja, joilla varmistaa eteläisen Helsingin joukkoliikennepalvelun tarpeisiin vastaaminen raitioliikenteellä. Ratkaisu varmistuu kevään aikana. Tehtaankadulla linja 3 jatkaa nykyisellä reitillään Olympiaterminaalilta Punavuoren kautta keskustaan. Lisäksi linjan 3 linjaparina Olympiaterminaalilta linja 4 kulkisi linjastoluonnoksen mukaan Olympiaterminaalilta Kaartinkaupungin kautta keskustaan, josta edelleen Kamppiin ja Töölöön.

Vieläkö asioihin ehtii vaikuttaa?

HSL käy keväällä 2026 läpi luonnoksesta saatua palautetta ja suunnittelee sen perusteella muutoksia luonnokseen. Lopputulos on tässäkin tapauksessa aina kompromissi ja emme valitettavasti voi toteuttaa kaikkia yksittäisiä toiveita.Muutosten suunnittelussa meidän on huomioitava suunnitelman reunaehdot, jotka määrittävät sitä, millaisia ratkaisuja voimme toteuttaa. Linjojen 20 ja 30 nykymuotoisen liikennöinnin päättyminen on yksi näistä reunaehdoista, joten emme voi esittää linjojen säilymistä nykyisellään lopullisessa linjastossa. Suunnitelman reunaehtoja taustoitetaan tarkemmin suunnitelman blogissa: https://www.hsl.fi/hsl/lansi-helsingin-linjastotarkastelu/2.-blogi-suunnittelun-reunaehdot-ja-kustannukset