Runeberginkadun muutokset peilaavat kaupunkikehityksen suuntia – lisää viihtyisyyttä ja pyöräilyn ja raitioliikenteen sujuvuutta
Runeberginkadun katusuunnitelma tuo muutoksia Etu-Töölön liikkumiseen ja katutilaan. Tulevaisuudessa Runeberginkadun bussiliikenteen määrä tippuu noin viidennekseen nykyisestä raitiotieliikenteen kapasiteetin kasvun myötä. Tilaa vapautuu kävelylle ja pyöräilylle. Samalla Runeberginkadusta tulee viihtyisämpi ja turvallisempi ympäristö. Artikkelissa kerromme, mitä muutokset tarkoittavat asukkaille, millaista palautetta suunnitelmista saatiin ja miten palautteet ovat vaikuttaneet suunnitelman jatkokehitykseen.
Havainnekuva Museokadun itäsuunnasta Runeberginkadun poikki.
Keskeisimmät muutokset asukkaille
Runeberginkadulle laadittu katusuunnitelma koskee Runeberginkatua Arkadiankadun ja Sandelsinkadun välillä. Nykyisin Runeberginkatu on vilkas katu, jolla kulkee auto-, raitio- ja bussiliikennettä. Vuoden 2023 liikennelaskentojen perusteella liikennemäärä on noin 8 000 – 13 000 ajoneuvoa vuorokaudessa.
Merkittävin liikenteellinen muutos on linja-autokaistojen poistuminen ja vapautuvan tilan käyttäminen jalankulun, pyöräilyn ja raitioliikenteen olosuhteiden parantamiseen. Bussiliikenne tulee vähenemään Runeberginkadulla n. 84%. Autoliikenteen määrä Runeberginkadulla tulee ennusteiden mukaan vähenemään ja liikennettä siirtyy Mannerheimintielle ja Mechelininkadulle. Nämä muutokset, yhdistettynä lisääntyvään raitioliikenteeseen, mahdollistavat kadun toimivuuden bussikaistojen poistosta huolimatta.
Runeberginkadulla on jatkossa pääosin yksi ajokaista molempiin suuntiin. Ajoradan molempiin reunoihin rakennetaan yksisuuntaiset pyöräliikenteen järjestelyt. Pyöräilyn olosuhteet paranevat uusien pyöräteiden ja pyöräkaistojen myötä huomattavasti.
Jalankulun kannalta muutos näkyy erityisesti risteysalueiden järjestelyiden muuttumisessa turvallisemmiksi ja sujuvimmiksi. Jalankulkijoille tulee myös lisää tilaa raitiovaunupysäkeillä ja Museokadun risteyksessä. Jalankulun olosuhteet muuttuvat miellyttävämmäksi, kun autoliikenne kulkee kauempana jalkakäytävästä. Muutoksen vaikutukset jalankulkuun ovat erittäin myönteiset sujuvuuden, miellyttävyyden ja turvallisuuden paranemisen vuoksi.
Toinen merkittävä muutos katutilaan on Museokadun liittymäalueelle muodostuva katuaukio, mikä tukee alueen viihtyisyyttä. Museokadun ajoyhteys poistuu Runeberginkadun risteyksen länsihaaralla. Museokadun itähaaralla Runeberginkatuun liittyminen muuttuu yksisuuntaiseksi Runeberginkadun suuntaan. Kadun päihin tulee kääntöpaikat ajoliikenteelle. Hälytysajoneuvojen kulku mahdollistetaan länsihaaralle muodostuvan aukion läpi myös jatkossa. Muu läpiajoliikenne estetään rakenteellisesti.
Muutoksilla on lievästi heikentäviä vaikutuksia ajoliikenteeseen. Vaikutukset ajoreitteihin ovat linjassa kaupungin liikenteellisten tavoitteiden kanssa, joiden mukaisesti läpiajoliikennettä siirretään pienemmiltä kaduilta isommille. Muutokset rauhoittavat alueen pienempiä katuja. Vaikutus ajoyhteyksiin on kohtuullinen, koska vaihtoehtoiset reitit eivät ole merkittävästi pidempiä nykyisiin verrattuna ja vaikutus on paikallinen. Liikennevaloristeyksen autoliikenteen viiveiden lyheneminen pienentää uuden kiertomatkan ajallista haittaa.
Kaupunkilaisten näkemykset suunnitelmiin pähkinänkuoressa
Pääosa katusuunnitelmasta saadun palautteen sävystä oli negatiivista, mutta myös positiivisia mielipiteitä esiintyi joukossa. Vuoropuhelua Runeberginkadun muutoksista käytiin neljässä eri tilaisuudessa. Katusuunnitelmaluonnoksen esillä olon aikana palautetta pystyi antamaan myös sähköisesti. Lisäksi Länsiratikoiden asukaspaneeli perehtyi alueen liikenteellisiin muutoksiin ja lausui suunnitelmien kehittämiseen suosituksensa.
Katusuunnitelman luonnosvaiheessa Museokadun läpiajo esitettiin katkaistavan molemmin puolin Runeberginkatua. Läpiajon katkaiseminen oli yksi eniten alueen asukkaiden huomiota ja huolta herättävistä aiheista. Useat palautteenantajat nostivat esiin asiakas- ja huoltoliikenteen, kiinteistöhuollon, jäte- ja pelastusajoneuvojen sekä talvikunnossapidon tarpeet. Kääntyminen koettiin jo nykyisellään vaikeaksi talvisin Museokadun päässä. Lisäksi ajoliikenteen pidentyvät kiertomatkat herättivät paheksuntaa, ja muutoksen pelättiin lisäävän liikennettä paikallisesti. Kommenteissa esiintyi toive, että asukkaat sekä huolto- ja pelastusajoneuvot pääsisivät jatkossakin ajamaan Museokadulta Runeberginkadulle. Osa näki läpiajon kieltämisen myös toivottuna muutoksena, joka mahdollistaa puistomaisen rakentamisen ja lisää erityisesti lasten turvallisuutta.
Runeberginkadun ajoliikenteen yksikaistaistamisen pelättiin tekevän siitä häiriöherkän pysähtymis- ja onnettomuustilanteissa. Erityisesti haluttiin tietää miten muuttojen kuormaus ja liikkeiden tavaratoimitukset käytännössä hoidetaan, sekä minne jäteautot mahtuvat pysähtymään.
Jalankulun ja pyöräilyn osalta palautteissa korostui turvallisuus. Osa piti korotettujen pyöräkaistojen lisäämistä hyvänä ja turvallisena järjestelynä, ja toivoi näiden jatkamista yli risteysten, joissa kääntyvien autojen kaista ja pyörätie yhdistyvät. Joissain kommenteissa maalattu pyöräkaista nähtiin riittäväksi ja korotetun pyörätien pelättiin vaikeuttavan talvikunnossapitoa. Käveltävyyden parantamisen koettiin lisäävän erityisesti lasten turvallisuutta alueella liikuttaessa.
Pysäköintipaikkojen vähenemiseen oltiin palautteissa pääosin tyytymättömiä. Osa palautteenantajista puolestaan piti muutoksia hyvinä; autoilun vähentämisen katsottiin lisäävän alueen viihtyisyyttä ja palvelevan kadun liikkeitä ja ravintoloita. Sammonpuistikon alueen muutokset nostettiin erikseen esiin onnistuneina.
Palautteissa kaupunkivehreän toivottiin säilyvän ja lisääntyvän alueella. Sammonpuistikko, Caloniuksenkatu ja Museokadun uudet aukiot nähtiin paikkoina, joihin vehreyttä voisi lisätä.
Apollonkadun raitiovaunupysäkkien eteläpään suojatien säilyttämistä toivottiin paljon. Kierto pohjoispäädyn suojatien kautta koettiin liian pitkäksi. Lasten ja nuorten pelättiin oikaisevan pysäkille autotien poikki ilman suojatietä. Pysäkkiä myös pidettiin liian kapeana näin tärkeälle vaihtopysäkille. Apollonkadun bussipysäkkien siirtyminen etelämmäksi nosti esiin kommentteja pitenevästä vaihtoetäisyydestä Apollonkadun ratikkapysäkille, minkä nähtiin vaikeuttavan erityisesti lasten ja iäkkäiden liikkumista. Raitioliikenteen toimivuus herätti yleisemminkin huolta, sillä Runeberginkadulla kulkee jo nyt useampi raitiovaunu.
Miten suunnitelmia kehitettiin palautteiden pohjalta
Yksi suurimmista muutoksista luonnosvaiheeseen on uudessa suunnitelmassa Museokadun itäpuolen jättäminen auki ajoneuvoliikenteelle Runeberginkadun suuntaan. Risteys tulee olemaan kadun päästä yksisuuntainen ja valo-ohjattu. Ratkaisu palvelee erityisesti Museokadun asukkaita ja lyhentää matka-aikaa etelään ja länteen ajettaessa. Koko risteysalueen kokonaissujuvuus kuitenkin heikkenee luonnokseen verrattuna uuden ratkaisun myötä hieman, kun risteykseen tulosuuntia on aiemmassa suunnitelmassa esiintyneen kolmen sijaan neljä. Esimerkiksi Caloniuksenkadun ylitys jalankulkijoille hidastuu aiempaan suunnitelmaan nähden. Tekemällä risteys yksisuuntaiseksi kadun päähän saadaan kuitenkin rakennettua lisää miellyttävää ja turvallista kaupunkiympäristöä jalankulkijoille.
Museokadun länsipään autoliikenteen ajoyhteyden poistaminen on säilytetty uudessa suunnitelmassa. Tällä puolen katua liikennemäärät ovat keskimäärin puolet itäpuolen ajoneuvoista, ja ajomatkat pitenevät nykytilanteeseen nähden enintään n. 550m. Länsipuolen sulku parantaa jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuutta risteysalueella. Siitä tulee myös kokonaisuutena helpommin hahmotettava sekä turvallisempi, kun risteykseen liittyvä kadut vähenevät nykytilanteen viidestä neljään.
Museokadun risteyksen länsipuolen kaupan lastauspaikka on siirretty suunnitelmassa Caloniuksenkadun varrelle. Kuormauspaikkoja tullaan järjestämään lähes kaikkien sivukatujen varrelle, ja ne tulevat olemaan myös Runeberginkadun kiinteistöjen käytössä.
Runeberginkadun poikittaiskaduille; Sandelsinkadun, Pohjoisen Hesperiankadun ja Arkadiankadun risteyksiin on lisätty palautteen perusteella erilliset kaistat oikealle kääntyvälle autoliikenteelle. Kääntyvien kaista oli suunniteltu jo luonnosvaiheessa myös Eteläiselle Hesperiankadulle.
Apollonkadun raitiovaunupysäkin eteläisen päädyn suojatien poisto on niin ikään säilytetty uudessa suunnitelmassa. Syynä on pysäkin pidentäminen kahden raitiovaunun mittaiseksi, jolloin sen pääty tulee olemaan nykyistä etelämpänä. Tällöin Museokadun risteyksen valoihin pysähtyneen raitiovaunun perä jäisi suojatien päälle. Pysäkille on kuitenkin mahdollista kulkea myös sen eteläpäästä ilman suojatietä ajoradat ylittäen.
Palautteiden perusteella pysäkkejä on levennetty aiempaan suunnitelmaan verrattuna. Laiturien leventäminen ja pidentäminen parantaa huomattavasti nykytilannetta ja esteettömyyttä. Apollonkadun pysäkistä tulee alueen joukkoliikenteen tärkein pysäkki. Jatkossa vaihdot tapahtuvat enemmän raitiolinjojen välillä. Bussien ja raitiovaunun välisenä vaihtopaikkana toimii jatkossa paremmin Töölöntorin pysäkit.
