LÄNSIRATIKOIDEN ASUKASPANEELIN JULKILAUSUMA
Johdanto
Julkilausuman on laatinut Länsiratikat-projektia arvioinut asukaspaneeli, johon kuului 19 projektin vaikutusalueella asuvaa helsinkiläistä. Paneelin koollekutsujana ja järjestäjänä toimi Länsiratikat-projekti ja Infraohjelma Helsinki. Paneelin tukijana toimi apulaispormestari Johanna Laisaari.
Julkilausuma sisältää kuvauksen paneelin kokoonpanosta ja työskentelystä, tiivistelmän paneelin näkemyksistä sekä paneelin laatimat suositukset Länsiratikat-projektille kaupunkilaisten tasavertaiseen huomioimiseen ja hyvinvointia edistävän kaupungin toteuttamiseen projektissa.
Julkilausuman suositukset ovat paneelin tuottamia, eikä niitä ole muokattu ulkopuolelta. Suositukset ovat paneelin yhdessä muodostama näkemys, eivätkä siten heijastele suoraan yksittäisen jäsenen mielipiteitä.
Paneelin kokoonpano
Paneelin kokoonpano muodostettiin satunnaisotannalla projektin vaikutusalueella asuvista helsinkiläisistä. Otannan koko oli 1000 henkilöä. Henkilöille lähetettiin postitse henkilökohtainen kutsu osallistua asukaspaneeliin. Otannassa huomioitiin tasavertainen asuinalue- ja ikäjakauma, sekä sukupuolen ja kielen jakautuminen peilaamaan asuinalueen väestörakennetta.
Lopullinen paneelin kookoonpano muodostettiin kutsuun vastanneista. Valintaperusteena käytettiin samojen kriteerien tasapainoista täyttymistä kuin otannassa. Lisäksi arvotettiin kiinnostuneiden monimuotoisuutta.
Paneelin alueellinen edustavuus saatiin hyvälle tasolle. Ikäjakaumalta nuoria aikuisia (18-29 vuotiaat) ei onnistuttu saamaan kokoonpanoon avoimesta täydennyshausta huolimatta. Muut ikäryhmät olivat hyvin edustettuina. Heikoin edustus oli nuorissa (15-17), joita edusti paneelissa yksi jäsen.
Kuvassa paneelin ikäjakauma ja alueellinen edustavuus.
Paneelin työskentely
Paneeli kokoontui viiteen otteeseen ajanjaksolla lokakuu 2025 – tammikuu 2026. Tapaamiskerrat olivat 9.10., 13.11., 11.12., 15.1. ja 29.1. Ensimmäisellä kolmella tapaamiskerralla ohjelma koostui asiantuntijoiden perehdytyksestä ja pienryhmäkeskusteluista ja -työskentelystä. Kaksi viimeistä kertaa oli varattu suositusten muodostamiseen.
Perehdytyskerroilla paneeli tutustui Länsiratikat projektikokonaisuuteen ja laajuuteen, projektin vastuullisuustavoitteisiin ja luontoarvoihin, kaupungin muutosnäkymiin ja strategisiin tavoitteisiin, liikenteen ja liikkumisen muutoksiin Länsiratikoissa sekä kaupunkitilan viihtyisyyttä parantaviin tekijöihin. Asiantuntijoina kuultiin Länsiratikoiden projektijohtajaa, biologia, liikenne- ja maisemasuunnittelijoita, sekä muotoilun ja arkkitehtuurin asiantuntijoita. Länsiratikoiden ulkopuolisina asiantuntijoina kuultiin HSL:n linjastosuunnittelun asiantuntijoita.
Tapaamiskertoja ennen panelisteille toimitettiin ennakkoaineistona tiivistelmät käsiteltävistä aiheista. Tilaisuuksissa esitetyt aineistot olivat nähtävillä tilaisuuksien jälkeen paneelin digitaalisessa kansiossa. Lisäksi paneeli sai aineistoksi syksyn aikana kerättyjen asukaspalautteiden tiivistelmät. Palaute oli kerätty asukastilaisuuksien ja digitaalisen kyselyn kautta.
Panelistit keskustelivat ja työskentelivät pienryhmissä. Länsiratikat-projekti vaikuttaa laajaan alueeseen, lähes koko Länsi-Helsinkiin. Pienryhmissä työskentelyä fokusoitiin alueittain; Kamppi-Etu-Töölö, Taka-Töölö, Munkkiniemi ja -vuori sekä Haaga-Lassila-Kannelmäki alueille. Pienryhmien fasilitaattoreina toimivat projektin viestintätiimin jäsenet. Lisäksi fasilitointiin osallistui Länsi-Helsingin stadiluotsi.
Työskentelyosuuksissa panelisit loivat oman tulevaisuusvision 2030-luvulle Länsiratikoiden valmistumisajankohtaan, pohtivat liikkumisen ja liikenteellisten muutosten vaikutuksia kaupunkilaisiin, sekä pohtivat viihtyisyyden ja ihmisten ja luonnon hyvinvointia tukevia tekijöitä kaupunkitilassa. Asiantuntija-alustusten ja pienryhmätyöskentelyn pohjalta paneeli kokosi näkemykset yhteen suosituksiksi.
Tiivistelmä paneelin näkemyksistä
Paneelin suositukset vastaa kysymykseen; Mitä Länsiratikoissa tulisi huomioida, jotta toteutamme tasavertaista ja hyvinvointia lisäävää kaupunkia nyt ja tulevaisuudessa?
Alueiden yhdenvertaisuuden toteutumiseksi paneeli suosittaa, että Länsiratikoiden varrelle rakennetaan tasokkaasti ja yhdenvertaisesti kautta linjan kaupunkiympäristöä, jossa “laatu ei lopu kantakaupungin rajalle”. Alueiden tulee säilyttää oma ilmeensä ja tuntunsa, ja erityisesti aukioista on tehtävä paikkoja, joissa todella haluaa viipyä –“kivinen aukio ei itsessään tarjoa mitään, jos siellä ei ole palveluja.”
Hyvinvoinnin lisäämiseksi paneeli suosittaa luomaan kohtaamispaikkoja eri sukupolville ja kulttuureille, sekä tekemään viherratkaisuista, katutilasta ja pysäkeistä sellaisia, että ne todella tukevat arjen hyvinvointia. Paneelin mukaan “viherpysäkit lisäävät henkistä hyvinvointia – kaunis ympäristö saa aikaan rauhallisemman olon.”
Liikkumisen yhdenvertaisuuden osalta paneeli suosittaa, että koko reitin on muodostettava turvallinen, esteetön ja sujuva kokonaisuus, jossa jalankulkijan turvallisuus, selkeät kulkureitit ja toimivat pyöräjärjestelyt ovat keskeisiä.
Suositukset
Suositukset on jaettu kolmeen teemaan; alueiden yhdenvertaisuus ja ominaispiirteet, hyvinvointia lisäävät ratkaisut ja liikkumisen yhdenvertaisuus. Suositukset eivät ole tärkeysjärjestyksessä.
Alueiden yhdenvertaisuus ja ominaispiirteet
- Vaadimme, että alueiden laadullinen yhdenvertaisuus toteutuu koko projektialueella niin materiaalien, toimivuuden kuin viihtyvyydenkin ratkaisuiden osalta.
Olemme ymmärtäneet, että keskustaan suunnataan eri tasoisia materiaaleja kuin linjan pohjoispäässä. Laatukriteerien tulisi toteutua koko linjan matkalta. Edellytämme, että koko linjan matkalla on viherratkaisuja, laadukkaita materiaaleja, taidetta, hoidettuja puistoalueita, myös pohjoisella osuudella. Alueellista kulttuurin tietämystä löytyy esimerkiksi Kanneltalosta. - Alueiden ominaisluonne ja erityispiirteet tulee ottaa huomioon suunnittelussa
Alueen identiteetti, eli sen ilme ja ”tuntu”, tulisi säilyä. Muutosten ei tulisi muuttaa alueen luonnetta liiaksi, tai niiden tulisi tukea jo olemassa olevia ominaispiirteitä. Eri alueilla voidaan hyödyntää niiden omia teematyyppejä. Esimerkiksi kantakaupungille sopii kivisempi ja kaupunkimaisempi ilme, kun taas vehreyttä voidaan lisätä siellä, missä se on luontevaa ja mahdollista.
Viherratkaisujen tulisi lisätä viihtyisyyttä. Suunnittelussa tulee kunnioittaa alueen arvokkaita elementtejä, kuten vanhoja arvorakennuksia. Eri alueilla voi olla eriluonteisia puistoja, jotka lisäävät omaleimaisuutta. Alueellista omaleimaisuutta voidaan korostaa myös reittien varrella. Esimerkiksi Haagan alueelle sopisivat alppiruusut tunnistettavana elementtinä, vastaavasti Töölön kirjasto voisi näkyä viereisen aukion teemassa.
Aukiot ja torit ovat keskeisiä kohtaamispaikkoja, ja ne tulisi toteuttaa laadukkaasti, suosien suomalaista luonnonkiveä. Laadukkaat kaupunkitilat tukevat kaupunkikulttuurin syntymistä ja luovat elävää ympäristöä ihmisille ja yritystoiminnalle. Aukioista tulisi tehdä paikkoja, joissa halutaan viipyä ja vierailla, ja jotka ovat helposti tunnistettavia osaksi omaa aluettaan.
Hyvinvointia lisäävät ratkaisut
- Kehotamme luomaan hyvät edellytykset eri sukupolvien ja kulttuurien kohtaamisille.
Uusien ratikkareittien synnyttämien kaupunkitilojen tulee mahdollistaa yhteisöllinen vuorovaikutus ja synnyttää positiivisia kohtaamisia. Tavoitteena on mahdollistaa esimerkiksi eri sukupolvien välinen yhteistyö ja vastavuoroinen auttaminen. Mitä parempi liikenneverkosto on, sitä helpompi on kohdata itselle tärkeä ihminen. Aukiot ja hyvät kohtaamispaikat mahdollistavat spontaanit tapaamiset myös uusien ihmisten välillä.
Otetaan kohtaamispaikkasuunnittelussa huomioon esimerkiksi koulut ja koululaisten tyypilliset kulkureitit. Vältetään alueiden muodostuminen pelkiksi läpikulkureiteiksi luomalla edellytyksiä yhteisöllisiin kohtaamisiin esimerkiksi katushakkilaudoilla ja istuinasettelulla. - Aukioille suosittelemme viihtyisyyttä lisääviä elementtejä.
Suihkulähteet lisäävät viihtyisyyttä äänimaisemaan ja tuovat viileyttä lämpimillä säillä. Kausivalot taas lisäävät viihtyisyyttä pimeinä vuodenaikoina. Äänimaiseman rauhoittamiseen ja puistomaisuuden tuomiseen aukiolle voisi toteuttaa vihersopukoita ja polkuja. - Suosittelemme huomioimaan esimerkiksi Kivitorpan aukiota suunnitellessa tilan saavutettavuuden, jotta se palvelee ihmisten kohtaamis- ja tapahtumapaikkana.
Kehotamme ottamaan huomioon suunnittelussa ihmisten luontaiset kulkureitit ja käyttäytymisen. Tämä parantaisi liikenneturvallisuutta, kun kävelijät, pyöräilijät ja autoilijat risteävät turvallisesti aukion edustalla. Tätä samaa suositusta voi hyödyntää kaikilla Länsiratikoiden helminauhan aukioalueilla. - Kehotamme suunnittelemaan raitiovaunupysäkkejä, jotka lisäävät käyttäjien viihtyvyyttä.
Pysäkeille tulee tehdä viherkatoksia ja muuta viherryttämistä, kuten köynnöksiä ja pylväitä. Viherpysäkit lisäävät henkistä hyvinvointia – kaunis ympäristö saa aikaan rauhallisemman olon. Tämä viilentää pysäkkialueita ja parantaa ilmanlaatua. Pysäkeissä käytetyt materiaalit voivat vähentää myös melua. Pysäkkirakenteiden tulisi suojata myös tuulelta. Riittävän tilavat pysäkit suojaavat myös säältä ympäri vuoden. - Kannustamme priorisoimaan meluhaittoja vähentävien materiaalien käytön rataosuuksilla ja niiden läheisyydessä.
Meluhaittoja vähentävät materiaalit ja rakenteet, kuten viherraiteet, vaimentavat ratikan ja muun liikenteen aiheuttamaa melua. Materiaalivalinnoissa tulisi huomioida alueen ominaisluonne, kaupunkitila ja kulttuuriperinne. - Vetoamme, ettei alueille muodostuisi huonosti valaistuja alueita ja jättömaita. Tulee myös huolehtia siitä, että roska-astioita on riittävästi.
Riittävä valaistus luo turvallisuutta sekä ehkäisee roskaamista. Roska-astioissa tulisi suosia malleja, joista roskat eivät leviä ihmisten tai eläinten toimesta ympäristöön. Nämä seikat huomioimalla jo rakentamisvaiheessa hankealueelle ei synny jättömaita, joista saattaisi syntyä epävirallisia kaatopaikkoja. Rakentamisen aikana jätehuolto ja kierrättäminen on toteutettava tehokkaasti ja huolellisesti.
Liikkumisen yhdenvertaisuus
- Vaikka hanke priorisoi kestävää liikennettä, kaikkia kulkumuotoja tulisi kunnioittaa suunnittelussa, eikä kompromissien tulisi verottaa liikaa mistään yksittäisestä kulkumuodosta.
Joukkoliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn olosuhteiden parantamista tulisi toteuttaa unohtamatta kuitenkaan autoilijoita. Nostamme onnistuneena kaikkia kulkumuotoja kunnioittavana esimerkkinä Haagan aukion, jonka suunnittelussa on otettu eri liikennevälineillä ja jalkaisin liikkuvat hyvin huomioon. Haagan aukion suunnittelumallia voisi soveltaa myös muissa samankaltaisissa liikenteen solmukohdissa.
Asukas- ja huoltoliikenteen sujuva pääsy kortteleiden sisäpihoille tulee varmistaa. Esimerkiksi Topeliuksenkadulla tulee ottaa huomioon sisäpihoille ajo eri suunnista niin, ettei autoilijoille tule merkittäviä kiertoreittejä. - Edellytämme eri rakentamislohkojen ratkaisujen muodostavan toimivan kokonaisuuden, jossa esimerkiksi kävely- ja pyörätiet toimivat sujuvasti koko Länsiratikoiden suunnittelualueella.
Eri rakentamislohkojen ratkaisujen tulee muodostaa yhtenäinen ja toimiva kokonaisuus, jossa kävely- ja pyöräilyreitit kulkevat sujuvasti koko Länsiratikoiden suunnittelualueen läpi. Varmistetaan rakentamislohkojen rajoilla suunnitelmien jatkuvuus. Hyvin toimiva liikkumisympäristö ehkäisee alueiden eriytymistä. Erityisesti pyöräyhteyksien Kampista Kannelmäkeen on oltava turvalliset ja toimivat kaikkina vuodenaikoina. Ratkaisujen ei tule luoda uusia esteitä esimerkiksi tien ylittämiselle. Lasten ja ikäihmisten liikkuminen on huomioitava erityisen tarkasti, samoin näkö- tai kuulorajoitteisten tarpeet. - Edellytämme esteettömyyden huomioimista kaikessa rakentamisessa ja kunnossapidossa.
Sekä turvallisuus- että esteettömyysseikat eri vuodenaikoina tulee ottaa huomioon pysäkeillä, aukoilla ja toreilla sekä suoja- ja pyöräteillä. Lepopaikat, varjoisat katveet ja säänsuojat sekä riittävä valaistus tulee suunnitella eri vuodenajat ja ilmastonmuutos huomioiden.
Esimerkiksi Töölöntori tulee suunnitella esteettömäksi eikä tarpeettomia esteettömyyttä heikentäviä elementtejä, kuten portaita, tulisi lisätä. Pysäkit ja kulkureitit tulee pystyä pitämään myös talvella riittävän leveinä. Sähköpotkulautojen, polkupyörien ja muiden kulkuvälineiden pysäköintisijainnit tulee ottaa huomioon tilan suunnittelussa, jotta esteettömyys toteutuu.
Suositamme, että esteettömyysasiantuntijat arvioivat suunnitelmia monipuolisesti eri esteettömyysryhmien näkökulmista. - Edellytämme, että jalankulkijoiden turvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota.
Paneeli nostaa erityisesti huomioitavina kohteina Kaupintien, Töölöntorin ja Apollonkadun pysäkit sekä Nordenskjöldinaukion joissa julkisen liikenteen vaihdot ovat ruuhkaisia ja suojatiet osittain turvattomia.
Jalankulkijoiden turvallisuuden takaamiseksi ajonopeusrajoitusten ja hidasteiden riittävyyttä ja sijoittelua tulisi alueella tarkastella.
Pysäkille kulkeminen tulee olla turvallista liikenne huomioon ottaen. Esimerkiksi roiskelevyjen ja pysäkkiaitojen pituuksien tulee olla riittäviä turvallisuuden näkökulmasta, jottei aitojen yli hypättäisi tai oikaistaisi.
Suojateiden paikkojen on oltava tarkoin harkittuja ja nopeusrajoitusten on oltava riittävän selkeästi merkittyjä, jotta ne havaitaan. - Pyydämme suosimaan erillisiä pyöräkaistoja liikenneturvallisuuden parantamiseksi.
Reitin läpi kulkevat, erilliset pyöräkaistat tuovat selkeyttä pyörällä kulkemiseen. Tämä on myös turvallisempaa, kun pyöräilijät ja kävelijät eivät kulje samalla väylällä. Myös tasoeroja tulisi hyödyntää eri kaistojen (jalankulku, pyöräily, autoilu) jaottelussa. Tasoerot helpottaisivat myös eri kaistojen tunnistamista. Pyöräväylien opasteisiin tulee panostaa, jotta vältetään esimerkiksi kaistalla vahingossa väärään suuntaan ajaminen tai turvattomat kohtaamiset jalankulun kanssa.